Suttu on taiteilija Susu Reitun pieni taide- ja tuunauspaja, sekä värikäs verkkokauppa

Susu Reittu

Suvi-Tuuli Savolainen
Os. Reittu ent. Timonen

Graafinen suunnittelija, kuvittaja, kirjoittaja ja kuvataiteilija

Syntynyt Kitteellä 1984,
asuu Joensuussa Niinivaaralla

Perheeseen kuuluu puoliso, tytär,
kaksi bonuspoikaa sekä kaksi kissaa

Opiskellut mm. audiovisuaalista viestintää, graafista suunnittelua ja kuvallista viestintää.

Harrastaa sisustamista, runoutta ja
punk-bänditoimintaa.

Tykkää erityisesti keväästä, epäsovinnaisista komedioista , nostalgiasta, silmiin yltävästä hymystä, koirien kosteista kirsuista, hurjista unista (jotka muistaa hetken aikaa aamulla), Turunsinapista ja sinapinkeltaisesta.

Rakastaa 80-luvun post-punkkia ja saksalaista uutta aaltoa sekä vanhoja italoiskelmiä, Roald Dahlin ja Eduard Uspensikin lastenkirjallisuutta ja elokuvaa Eternal Sunshine of the Spotless Mind.

Ei erityisemmin tykkää juustokuminasta taikka talvesta. Inhoaa pahaa aiheuttavia uskontoja ja ihmisten ahneutta.

Kotini sisustusjuttuja voi seurata Instagramissa tilillä Susun koti

Sututtaako? Jos vastaat kyllä, olet oikeassa paikassa!

Minä olen Susu, Joensuussa asuva sekataidetyöläinen. Olen graafikko, kuvittaja, kirjoittaja ja kuvataiteilija. Päätoimisen yrittäjyyden lisäksi opiskelen puusepäksi Riverian ammattioppilaitoksessa Joensuussa.

Olen pääosin itseoppinut taiteilija – käsillä tekemisen taito on siirtynyt minulle karjalaisena verenperintönä, samoin kuin luovuus, leikkisä mielikuvitus ja musta huumorintaju.

Taidetta ammennan muun muassa arjen pienistä asioista ja suurista tunteista. Synkkä huumorini kumpuaa sarkastisesta ’akuankka-asenteesta’ ja ankarasta itseironiasta.

Susun värikkäät vaiheet

Olen työllistänyt itseni pääasiallisesti freelancerina jo parikymmentä vuotta.

Viimeisimmät korkeakouluopinnot vaihtuivat luovuuden tuskassa kehitellyn yrityksen perustamiseen. Tuolloin perustimme Joensuuhun paikallisten luovan alan ammattilaisten kanssa yhteisöllisen työtilan nimeltä Woutila. Woutilassa pidin jonkin aikaa printtituotteita ja tilaustaideteoksia tuottavaa, omaa nimeäni kantavaa yritystä.

Vuosina 2018-2023 tein useita projektiluontoisia töitä freelancerina laskutuspalvelun kautta, työskentelin määräaikaisissa työsuhteissa ja tein ihan vaan taidetta!

Kun keväällä 2020 korona-pandemia tyhjensi kalenterin ja monia sovittuja projekteja peruuntui, keskityin omaan hyvinvointiin ja perheeseen. Esikoistyttäreni syntyi keväällä 2022.


Toiminimi Suttu on vanhempainvapaan jälkeen kesällä 2023 perustamani yhden naisen yritys, jonka tehtävänä on värittää maailmasta vähemmän ankea paikka.

SUTTU-toiminimellä valmistan muun muassa uniikkeja taide(käsityö)tuotteita myyntiin verkkoputiikkiini ja tilaustöinä.

Pääpainopiste yritykseni toiminnassa on uusiotuotteiden valmistus eli UPCYCLING.

Mitä tarkoittaa Upcycling?

Termille Upcycle ei ole keksitty vielä vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, mutta lähimpänä lienevät käsitteet uusiotuotanto ja uusiotuote.

Upcycling tarkoittaa siis niin sanotun hyödyttömän eli käytöstä poistuneen, vanhentuneen tai muuten vaan käyttäjälleen turhan materiaalin muuntamista uuteen ja parempaan muotoon. Sen sijaan, että hyödytön mutta käyttökelpoinen materiaali menisi jätteeksi, upcycle-menetelmällä tuotteelle saadaan uusi elämä.

Uusiotuotannossa tavaran arvoa nostetaan, eli tarkoitus ei ole esimerkiksi pilata antiikkikalusteita halvoilla maaleilla -näin äärimmäisenä esimerkkinä.

Yrityksessäni tuunaan käytetyistä vanhoista ’rojuista’ ja kierrätysmateriaaleista uniikkeja sisustus- asuste- ja lahjatavaratuotteita – eli uusiotuotteita. – siis Suttutuotteita!

Värikäs koti on lohdullinen turvapaikka

Rakkaus väreihin, muotoihin ja hauskoihin yksityiskohtiin näkyy niin tekemässäni taiteessa kuin omassa kodissanikin erittäin vahvana. Omia aisteja miellyttävillä asioilla kuorrutettu koti toimii turvapaikkana pahalta maailmalta.

Suttu-mentaliteetti on vaihtoehto synkkyydelle ja murhemielelle, jota kaikkialla on ihan liikaa. Jokainen Suttu-tuote on pieni taideteos, joka toivottavasti piristää surkeimpanakin hetkenä.

Vastoinkäymisistä voimaa

Oman elämäni lähtökohdat ei olleet täydelliset, ja sen varjolla aloin vähätellä itseäni jo ennen kuin osasin kävellä. Traumojen synnyttämä kilttityttö-syndrooma laittoi minut pyytelemään anteeksi olemassaoloani ja konfliktikammoisena pyrin miellyttämään kaikkia. Toisaalta impulsiivisuus ja itseinho aiheutti vielä enemmän ongelmia.

Soimasin itseäni muun muassa oppimisvaikeuksieni takia ja katkeroiduin mielessäni koko maailmalle. Mielestäni minulla ei ollut sellaista ammattilaisstatusta että olisin kehdannut kutsua itseäni taiteilijaksi ilman heittomerkkejä.

Vaati lopulta suuren elämänkriisin, että aloin arvostaa itseäni. Minusta tuli äiti ihmiselle, joka on paras versio itsestäni ja joka rakastaa minua juuri tällaisena.

Tajusin, että suurin mörkö joka minua alas löi, olin koko ajan minä itse! Ymmärsin olevani juuri niin hyvä kuin pitääkin, enkä tarvitse siihen tutkintoja, titteleitä tai kunniamainintoja. Koska mennyttä ei saa takaisin, aloin ammentaa vanhoista vastoinkäymisistä ja niiden märehtimisestä positiivista, miltei aggressiivista voimaa!


SUTTU syntyi siis ajatuksesta, että ankeat asiat voi muuttaa kivoiksi ja heikkoudet voi kääntää vahvuuksiksi. Huono itsetunto kääntyykin huumorin ja itseironian kautta voimavaraksi!

”Meitsi tekee vain tämmösiä suttuja…mutta ne on perkule maailman parhaita suttuja!”

Jos luit tähän asti ihana kanssakulkija, minä kiitän ja kumarran. Toivon kovasti, että jäät seuramaan tätä hurmaavaa sekoilua, jota luovan alan yrittämiseksi kutsutaan!

Pusuja
-Susu

Kuinka Suttu syntyikään? (anarkistinen versio)

Avaa klikkaamalla tästä — Nykyään kun pitää jokaisella yrityksellä ja brändillä ja bändillä olla TARINA josta sitten revitään markkinointi-kontenttia, niin tässä meikäläisen Suttuinen ja sydänjuurakkoa kutitteleva syntystoori:

Tarina alkaa siitä, kun synnyin kikkarakarvaisen äitini toimesta Joensuun keskusparantolassa jumalanvuonna 84

Syntyhetkestä elämäni soljui innokkaasti eteenpäin, kuin pieni paperivene viemäriputkessa

Valuin läpi lapsuustraumojen, äitimörköjen murinan ja humalaisten isien sössötyksen kaikuessa korvissa. Sokeana kompuroin nuoruustangon tahdissa ysikytluvun pulavuodet ja möllön milleeniumin

Välissä hautasin kymmeniä lemmikkieläimiä, mistä seurasi ilkeitä mielenterveysongelmia ja jonkin verran lemmikkieläinten mielenterveysongelmia

Kokeilin kaikkea; kilo keskeytyneitä opintoja, toinen kilo keskeytyneitä raskauksia. Murusia muistoista, joita en halunnut muistaa.

lisäksi 1 gramma avioeroa, vähän velkaantumista, sairaalajaksoja, ruokajonoja, arpien kutinaa ja tippa alkoholia ja toinen tippa refluksiyrjöä. Kirsikkana kukun päälle ripaus kuolemankaipuuta ja/tai kuolemanpelkoa!

Sitten havahduin ja olinkin jo nelikymppinen akan kutjake!

Oli ihan normaali kesäinen iltapäivä. Minä revin perennoja nokkosten tieltä puutarhassa, masennellen niitä näitä ja nyyhkien surkeuttani. Vaan sitten tapahtui kummia! Liekkö omena tippunut puusta päähäni vai kiinteä orava, mutta tajusin siis ihan ykskaks että suurin mörkö joka minua alas painaa, olen minä itse!

Avasin suuni huutaakseni Heureka, mutta kurkustani ulos pullahtikin SUTTU. Se mätkäisi mörköä poskeen ja karjui: Minä otan nyt vallan! Painu sinä mörönkutale vaikka Kitteelle!

Siitä lähtien on kaupungin kaduilla liikkunut villejä huhuja suttuisesta, mutta oletettavasti vaarattomasta naisoletetusta, joka läpsii itseään poskelle ja väittää painovoimaterapiaa humpuukiksi.

LOPPU. TAI SIIS ALKU.

Susun pieni itseriittoisuusgalleria:

× Kuinka voin auttaa?
0
Ostoskori
  • Ostoskori tyhjä.